YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä demokratiapäivää vietettiin lauantaina 14. syyskuuta viidettä kertaa. Demokratiapäivän kunniaksi Demo järjesti yhteistyössä Kepan kanssa keskustelutilaisuuden, jossa keskusteltiin Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman demokratiapainotuksista ja miten ne tulevat näkymään käytännössä.
Tilaisuuden alustuspuheenvuorojen pitäjät kansanedustaja Mari Kiviniemi, ulkoministeriön demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Johanna Jokinen-Gavidia, Demon vt. toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah, sekä Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoivat alkuun omia käsityksiään demokratiatuesta, sekä Suomen roolista demokratian tukemisessa.
“Suomella on paljon annettavaa demokratian tukemisen kentällä tunnettuna tasa-arvoisena pohjoismaisena hyvinvointivaltiona” Mari Kiviniemi kommentoi. Työn tulee olla pitkäjänteistä, koska muutoksia ei tapahdu yhdessä yössä. Suomessakin kehitys demokratiaksi otti oman aikansa. Kiviniemen mukaan demokratian tukeminen on Suomelle luonteva painopistealue.
Paljon puhetta, vähän tekoja?
Keskustelussa korostuivat Suomen demokratiatuen tämänhetkiset realiteetit: siitä huolimatta että demokratian tukeminen on yksi Suomen kehityspolitiikan tavoitteista uuden toimintaohjelman mukaan, ovat siihen kohdennetut resurssit vain vähäisiä. Neuvonantaja Jokinen-Gavidia arvioi, että tällä hetkellä kaikista Suomen kehitysyhteistyövaroista käytetään vain 5 % demokratian tukemiseen.
Tämä luku koostuu demokratian tukemisesta laajempana käsitteenä, johon sisällytetään ihmisoikeudet, hyvän hallinnon tukeminen, oikeusvaltiokehitys, sekä poliittinen demokratiatuki. Demokratia on nähty perinteisesti tiettyjen prosessien tuloksena, kenties siksi poliittinen demokratiatuki nähty ajoittain jopa haastavana tukimuotona.
Kehityksen mittareiksi muutakin kuin talouskasvua
Timo Lappalainen kommentoi, ettei puhtaasti taloudellinen kasvu riitä takaamaan demokratiakehitystä. Talouskasvun ei tulisi olla kehityksen ainoa mittari.
Tiina Kukkamaa-Bah yhtyi näkemykseen, ettei ainoastaan taloudellisen kasvun tavoittelu tuo todellista kehitystä. Talouskasvuun keskittyneet maat, joiden demokratiakehitys on jäänyt taloudellisten arvojen jalkoihin ovat esimerkkejä maista, joissa kasvun hyödyt jakautuvat hyvin epätasaisesti, ihmisoikeudet ovat puutteellisia, eikä yhteiskuntarauha ole taattu. Kaikkia näitä seikkoja voidaan edistää positiiviseen suuntaan kun tuetaan maiden demokratiakehitystä.
Kansalaisyhteiskunnan roolia demokratiakehityksen tukemisessa pidettiin keskeisenä. Paikalliset voimat ja toimijat ovat tärkeitä demokratian tukemisessa. On vaikeaa kuvitella toimivaa poliittista järjestelmää ilman puolueita, siksi puoluetyö on tärkeää. Puolueet ovat olennainen osa hyvin toimivaa demokraattista järjestelmää.
Nopeampaa reagointia demokratiatuen avulla?
Jokinen-Gavidia kertoi terveisiä ulkoministeriössä, jossa on tällä hetkellä käsittelyssä uusi demokratiatukipaketti. Hänen mukaansa rahan lisäksi on kyse strategiasta. Puhe reaktiivisempien instrumenttien kehittämisestä on noussut keskustelunaiheeksi arabikevään myötä.
Tarve erilliselle demokratiatukirahastolle voi nousta äkillisesti missä vain, jopa pitkäaikaisessa yhteistyömaassa tai kahdenvälisessä kumppanimaassa. Uusien instrumenttien kehittäminen on haastavaa, mutta niille olisi tarvetta.