Wanja Mainalle (30) poliittinen aktiivisuus on sekä välttämättömyys että intohimo. Hän on aina ollut kiinnostunut politiikasta, mutta tunnistaa myös, miten paljon enemmän sananvaltaa politiikassa toimiminen tuo. Budjetteihin vaikutetaan poliittisessa päätöksenteossa, ja kuten Maina sanoo, jos asia ei ole budjetissa, se ei ole tärkeä. Nuorena, vammaisena naisena Maina tietää, miten keskeistä on varmistaa, että aliedustettujen ryhmien tarpeet otetaan huomioon myös rahoituksessa eikä vain juhlapuheissa.
Kenian perustuslaki turvaa vammaisten ihmisten oikeudet esimerkiksi edellyttämällä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan kunnioituksella ja arvostaen ja että vähintään viisi prosenttia parlamentin ja muiden vaaleilla valittavien elinten edustajista tulisi olla vammaisia henkilöitä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu.
Viiden prosentin kiintiöstä huolimatta vammaisia ihmisiä ei ole nimitetty kaikkiin paikallisvaltuustoihin tai nimitykset ovat toisinaan perustuneet hyvä veli -verkostoihin. Mainan mukaan ongelmana on myös se, että vammaisia ihmisiä ei aina oteta vakavasti ja heitä kuunnellaan vain vammaiskysymyksissä.
Nuorten sekä vammaisten ihmisten puolestapuhuja
Tällä hetkellä Nairobissa asuva Wanja Maina on ollut aktiivinen osallisuuden puolestapuhuja siitä lähtien, kun hän aloitti opinnot yliopistossa. Koska vammaisia ihmisiä usein syrjitään, hän näki tarvetta puolustaa heidän oikeuksiaan ja vaatia, että heille annetaan mahdollisuus osallistua. Hänen aktivisminsa ei rajoitu vain vammaiskysymyksiin, vaan hänelle tärkeitä ovat myös muut yhteiskunnalliset aiheet, kuten sukupuoleen perustuvan väkivallan vastainen työ. Hän on osallistunut sekä kansallisiin että kansainvälisiin foorumeihin, ja kun koronakriisi iski, hän perusti yhteistyöverkoston vammaisille ihmisille ja koordinoi kansalaisjärjestöjä tukemaan vammaisia ihmisiä pandemian aikana. Maina on suosittu bloggaaja, ja hänellä on yli 200 000 seuraajaa Facebookissa ja 10 000 Instagramissa.
Ongelmana on myös se, että vammaisia ihmisiä ei aina oteta vakavasti ja heitä kuunnellaan vain vammaiskysymyksissä.
Mainan toiminnalla on ollut konkreettisia vaikutuksia, kuten vammaisten nuorten kutsuminen Kenian presidentin tapaamiseen nuorten kanssa. “Sanoin, että jos on budjettia nuorten kutsumiseen jopa 600 mailin etäisyydeltä, varmasti on budjettia vammaisten nuorten kutsumiseen mukaan.” Mainan aktiivisen lobbauksen jälkeen noin 45 vammaista nuorta kutsuttiin tapaamiseen, josta heidät alun perin oli suljettu pois, ja yhdellä heistä oli myös mahdollisuus esittää presidentille kysymys.
Poliittisen osallistumisen esteet
Haasteita, jotka estävät vammaisia ihmisiä osallistumasta politiikkaan, on monia. Maina luettelee ensimmäisenä osaamisen puutteen ja haitalliset asenteet. Monilla vammaisilla ihmisillä ei ole ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia käydä koulua ja opiskella, mikä johtaa paitsi puutteellisiin taitoihin myös epävarmuuteen. He kohtaavat myös paljon stereotyyppisiä asenteita, ja heitä vähätellään eikä kohdella yhdenvertaisesti politiikassa. Rahan puute on toinen haaste, koska vaalikampanjointi ilman merkittäviä resursseja on erittäin vaikeaa.
Maina muistuttaa myös, että vammaisten naisten on vielä vaikeampaa osallistua politiikkaan, koska he kohtaavat kahdenlaista syrjintää eikä heitä aina nähdä pätevinä johtamaan. Hänen mukaansa on tärkeää, ettei naisia kohdella homogeenisena ryhmänä, koska syrjintää on myös naisten keskuudessa. Siksi vammaisten naisten osallistumiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, kun tuetaan naisten poliittista osallistumista.
Vammaisten ihmisten osallistumista vähentää myös vaaliväkivalta. ”Koska kävely on minulle vaikeaa, pelkään mennä paikkoihin, joissa saattaa esiintyä väkivaltaa. Jos väkijoukko lähtee juoksemaan, olen viimeinen, joka pääsee pois”, Maina huomauttaa. Fyysisen väkivallan lisäksi ongelmana on myös häirintä. Kenia ei ole poikkeus mitä tulee verkkohäirintään, jota monet poliitikot ympäri maailmaa kohtaavat. Aktiivisena nuorena naisena Maina on saanut siitä osansa. “Aina löytyy ihmisiä, joiden tarkoitus on saada toinen tuntemaan olonsa kamalaksi”, hän sanoo.
Vammaisten ihmisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan auttaa muuttamaan asenteita ja innostaa myös muita.
Maina on toiminut politiikassa 22-vuotiaasta saakka ja on nyt Kenya African National Union (KANU) -puolueen jäsen. Hän näkee monia syitä siihen, miksi vammaisten ihmisten on tärkeää olla edustettuina poliittisessa päätöksenteossa. Ensimmäinen on raha, sillä vaikuttamalla budjetteihin voi vaikuttaa ihmisten arkeen. Mainan mukaan esimerkiksi turvakotien rahoitusta on parannettava. Niitä ei ole tarpeeksi – ainakaan sellaisia, jotka ovat saavutettavia myös vammaisille ihmisille. Lainsäädäntöön ja politiikkalinjauksiin vaikuttaminen on toinen syy lähteä mukaan politiikkaan. Mainalle tärkeää olisi esimerkiksi se, että kohdistetaan tukia vammaisten lasten tarvitsemiin erityislääkkeisiin, sillä perheillä ei aina ole niihin varaa.
Poliittinen osallistuminen on myös oikeus: ”Perustuslaki puhuu kansalaisten tasa-arvosta. Kun minulla on kotimaani kansalaisuus, minun pitäisi olla kaikissa niissä paikoissa, joissa haluan olla, mukaan lukien poliittinen päätöksenteko. Keniassa on paljon esimerkiksi vammaisia naisia, mutta politiikassa kaikki ovat miehiä. Miten he voisivat tietää köyhien naisten tai vammaisten ihmisten kokemuksista Kenian maaseudulla?”
Maina näkee poliittisesti aliedustettujen ryhmien osallistumisen myös voimauttavana. Vammaisten ihmisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan auttaa muuttamaan asenteita ja innostaa myös muita. Vammaisten lasten vanhemmat arvostavat lasten kouluttamista enemmän, kun he näkevät, että lapsista voi tulla mitä tahansa.
Puolueet politiikan portinvartijoina
Puolueilla on poliittisen päätöksenteon portinvartijoina roolinsa vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen tukemisessa. Mainalla on useita suosituksia siitä, mitä puolueet voivat tehdä. Ensinnäkin niiden on turvattava päätöksentekoelimiin nimitettävien listat varmistamalla, ettei vammaisten ihmisten nimiä poisteta niistä. Toiseksi puolueiden olisi tuettava vammaisia ihmisiä kampanja- ja vaalikuluissa. Ehdokkaaksi pääsy maksaa Keniassa paljon, ja puolueet voisivat ottaa huomioon ehdokkaiden erilaiset lähtökohdat ja taloudellisen eriarvoisuuden tukemalla vammaisia ehdokkaita taloudellisesti. Kolmanneksi puolueet voisivat tukea vammaisia ihmisiä esimerkiksi kampanjamateriaalien ja kampanjointiin liittyvien tapaamisten osalta. Lisäksi niiden olisi hyvä tarjota vammaisille ihmisille mahdollisuuksia osaamisen vahvistamiseen.
Kaikista tärkeintä kuitenkin olisi, että puolueet näkisivät vammaiset ihmiset kuten muutkin ehdokkaat ja kohtelisivat heitä kunnioittavasti. Mainan mukaan vammaiset ihmiset asetetaan liian usein tiettyyn lokeroon ja annetaan heidän puhua vain vammaiskysymyksistä, vaikka heillä on näkemyksiä ja kokemuksia monenlaisista asioista aivan kuten kaikilla muillakin.
Yhteistyössä Westminster Foundation for Democracy -järjestön kanssa Demo Finland on tukenut kenialaisia puolueita vammaisten ihmisten osallistumisen edistämisessä Kenya Inclusive Political Parties (KIPP) -hankkeessa, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin elokuusta 2020 heinäkuuhun 2021. Ajankohta on ollut tärkeä, sillä puolueet valmistautuvat vuonna 2022 käytäviin vaaleihin.
KIPP-hankkeeseen kuului koulutusta ja mentorointia puolueille sekä puolueiden välisiä ja kahdenvälisiä tapaamisia vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen merkitykseen ja haasteisiin liittyen. Lisäksi kansalaisjärjestöt ja vammaisjärjestöt saivat tukea vaikuttamistyössä ja puolueiden sekä muiden vastuuvelvollisten sitouttamisessa vammaisosallisuuden edistämiseen. Hankkeen toimintaan osallistui 13 puoluetta.
Konkreettisia askeleita kohti inklusiivisempaa politiikkaa
Puolueiden asenteissa ja toiminnassa on tapahtunut merkittävää muutosta. Valtaosa mukana olleista puolueista on tehnyt konkreettisia toimia vammaisten ihmisten osallisuuden edistämiseksi. Ne ovat myös osoittaneet sitoutuneisuuttaan osallistumalla aktiivisesti hankkeen koulutuksiin ja tapaamisiin. Hankkeen alussa vain kahdella puolueella oli oma vammaisjärjestö. Tähän mennessä yhdeksän muuta puoluetta on perustanut vammaisjärjestön, kahdeksan puoluetta on nimittänyt vammaisia ihmisiä puoluevaltuustoihin ja kymmenen puoluetta on arvioinut ohjelmiaan ja rakenteitaan inkluusionäkökulmasta.
Puolueiden asenteissa ja toiminnassa on tapahtunut merkittävää muutosta.
Osa puolueista on myös sitoutunut parantamaan puoluetoimistojen saavutettavuutta ja luopumaan liittymismaksuista puolueen jäsenyydestä kiinnostuneiden vammaisten ihmisten kohdalla. Lisäksi mukana olleet 13 puoluetta laativat myös yhdessä parlamentille muistion liittyen muutosehdotuksiin lainsäädännössä, joka asettaa raamit vammaisten ihmisten poliittiselle osallistumiselle.
Puolueet ovat pitäneet arvokkaana yhteistä toimintaa kansalaisjärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa, minkä ansiosta hankkeen aikana on syntynyt paljon sekä epämuodollisia että virallisempia verkostoja. Luottamuksen vahvistuminen puolueiden ja järjestöjen välillä on hyvä lähtökohta yhteiselle vaikuttamistyölle vammaisinkluusioon liittyen, mihin KIPP-hankkeen toinen vaihe myös keskittyy enemmän.
Myös Wanja Maina on huomannut muutosta hankkeen aikana, sillä häntä on alettu kutsua mukaan muihinkin kuin vammaisia ihmisiä koskeviin puolueen tilaisuuksiin, ja hän saa aiempaa enemmän tietoa tapaamisista ja tapahtumista. Hän on myös tyytyväinen siihen, että useammilla puolueilla on nyt vammaisjärjestö. Lisäksi hän sanoo, että ohjelma on auttanut vammaisia ihmisiä vaikuttamaan puolueiden sisällä.
Työ jatkuu
Alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta työ ei ole ohi. KIPP-hankkeen toinen vaihe on käynnissä, ja mukana on uusia sidosryhmiä, kuten mediaa ja Kenian vaalikomissio, joka vastaa vaalien järjestämisestä ja valvonnasta. Wanja Mainalla on myös suosituksia vaalikomissiolle ja puolueille sen varmistamiseksi, että vammaisilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua vaaleihin sekä äänestäjinä että ehdokkaina. Hänen mukaansa tarvitaan äänestäjien koulutusta ja tukea äänestäjien rekisteröinnille, ja äänestyspaikkojen saavutettavuutta on parannettava. Myös vaaliväkivalta on ongelma, johon on puututtava. KIPP-hankkeeseen taas olisi hänen mielestään hyvä ottaa mukaan koulutuksia erityisesti vammaisille naisille sekä kansainvälistä kokemustenvaihtoa.
Mainan omat suunnitelmat ensi vuoden vaaleihin ovat edelleen auki. Hän on ehdottomasti kiinnostunut pyrkimään parlamentin jäseneksi, ja vaalipiirinsä edustajana hän haluaisi toimia esimerkiksi veden saatavuuden, koulutuksen ja naisten taloudellisen voimaantumisen edistämiseksi. Mietinnässä on kuitenkin se, miten paljon resursseja ehdokkaaksi lähtemiseen tarvitaan ja voisiko puolue esittää häntä erikseen nimitettävien edustajien listalle.
Vaaleihin on alle vuosi, ja Kenian poliittiset puolueet ovat hyvässä vauhdissa vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi.
Wanja Mainaa voi seurata Instagramissa nimimerkillä @thewanjaah ja Twitterissä @wanjaah.
—
Kenya Inclusive Political Parties (KIPP) –hanke
Kumppani: Westminster Foundation for Democracy (WFD)
Ensimmäinen vaihe: elokuu 2020 – heinäkuu 2021
Toinen vaihe: elokuu 2021 – marraskuu 2022
Tavoitteet:
- tukea kenialaisten puolueiden osaamista vammaisten ihmisten osallistamisessa
- vahvistaa kenialaisten kansalaisjärjestöjen ja vammaisjärjestöjen osaamista vaikuttamistyössä vammaisten ihmisten poliittisen osallistumisen puolesta
Tuloksia:
- 11 puoluetta on ilmaissut sitoumuksensa vammaisinkluusion edistämiseen allekirjoittamalla yhteistyösopimuksen WFD:n kanssa
- 9 puoluetta on perustanut vammaisjärjestön
- 8 puoluetta on nimittänyt vammaisia ihmisiä puoluevaltuustoihin
- 10 puoluetta on tarkastellut puolueensa ohjelmia ja rakenteita vammaisnäkökulmasta
- 13 puoluetta laati yhteisen muistion parlamentille vammaisten osallisuuteen liittyvistä muutosehdotuksista lainsäädännössä