Kansanedustajista, diplomaateista, järjestötoimijoista ja tutkijoista koostuva satapäinen yleisö osallistui jälleen vuotuiseen kansainvälisen demokratiapäivän seminaariin. Eduskunta ja Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo tarjosivat kuulijoille tilaisuuden demokratiaa ja rauhantyötä koskevaan arvovaltaiseen keskusteluun.
Seminaarissa keskityttiin pohtimaan demokratian ja rauhan välistä yhteyttä teemalla demokratia rauhan takuuna. Demokratia ja rauha tukevat toisiaan, sillä demokratioissa muun muassa kehityksen tuomat hyödyt jakautuvat tasa-arvoisemmin, kansalaiset saavat äänensä ja huolenaiheensa kuuluviin ja yhteiskunnallisia konflikteja voidaan ratkaista rauhanomaisesti. Myös puolueilla on olennainen rooli rauhanrakentamisessa ja ylläpitämisessä. Silti puolueet puuttuvat usein pöydistä, joissa rauhasta neuvotellaan, eivätkä kansainväliset toimijat täysin hyödynnä niiden potentiaalia.
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) avasi tilaisuuden ja pohti avauspuheenvuorossaan demokratian roolia nykymaailmassa. Vaikka demokratia onkin viime vuosina kohdannut haasteita, tarjoaa se yhä ihmisille suurimmat mahdollisuudet päätöksentekoon osallistumiseen ja sitä kautta rauhallisten ja kestävien yhteiskuntien rakentaminen.
–Demokratialla on tulevaisuudessakin paikkansa kiistattomana kansan tahdon välittäjänä ja julkisen vallankäytön oikeutettuna kanavana – rauhan takuumiehenä, Haatainen korosti puheenvuorossaan.
Ulkoministeriön edustajana tilaisuudessa puhunut alivaltiosihteeri Elina Kalkku nosti esiin ikävän kehityskulun, jossa maailman valtiot ovat ajautuneet autoritaarisempaan suuntaan. Hän kuitenkin painotti kuulijoille, että kansainvälisissä vertailuissa demokratiat menestyvät parhaiten. Ne ovat rauhanomaisimpia ja vakaimpia valtioita maailmassa. Kalkku korosti, että demokratian edistäminen on rauhan tukemista.
Alivaltiosihteeri Elina Kalkku alusti keskustelua monipuoluedemokratian ja rauhan yhteydestä.
Demokratia ei ole täydellinen, mutta se on paras hallintomalli
Tilaisuuden paneelikeskustelussa kansanedustajat Anders Adlercreutz (r.), Kimmo Kiljunen (sd.), Jani Mäkelä (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.), Saara-Sofia Sirén (kok.), Iiris Suomela (vihr.) ja Sari Tanus (kd.) saivat aikaan elävän keskustelun Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen johdolla.
Paneelin ensimmäisessä osassa Iiris Suomela, Kimmo Kiljunen ja Jani Mäkelä keskustelivat demokratian mahdollisuuksista rakentaa rauhanomaisia yhteiskuntia.
Aluksi panelistit haastettiin pohtimaan, onko demokratia heikkouksineen parhaiten rauhaa edistävä hallintomuoto. Kimmo Kiljunen korosti, ettei demokratia ole täydellinen, mutta kuitenkin realistisesti paras hallintomuoto. Demokratian etuna Kiljusen mielestä on sen moniäänisyys. Yhden ryhmän on vaikea dominoida muita mielivaltaisesti, kun oppositiolle annetaan tilaa nostaa keskustelua epäkohdista. ”Uskon, että yhteiskunnalliset ongelmat voidaan ratkaista demokraattisen prosessin kautta. Piiloon niitä ei voida painaa, koska silloin ne räjähtävät”, Kiljunen painotti.
Jani Mäkelä näki demokratian ennen kaikkea moniäänisenä prosessina. Demokratiaa kaappaamaan pyrkivä vaikuttaminen, jossa jotkut ryhmät tai henkilöt ajavat omaa näkemystään ainoana oikeana vaihtoehtona, ei ole hänen mielestään tervetullutta vaikuttamista. Esimerkkinä hän mainitsi Brexitin-jälkeisen ajan, jossa monet ovat koittaneet leimata demokraattisesti tehtyä ratkaisua vääräksi tai epädemokraattisesti. ”Itselleen epämieluisat päätöksetkin ovat osa demokratiaa”, muistutti Mäkelä toivoen yhteistyötä, joka auttaisi rakentamaan rauhaa demokraattisin keinoin Suomessa ja maailmalla.
Brexitiin tarttui myös Iiris Suomela, joka nivoi aiheen osattomuuden tunteen aiheuttamaan demokratiaa rapauttavaan liikehdintään. Vaalit itsessään eivät takaa toimivaa demokratiaa, vaan kansalaisten on saatava mahdollisuudet olla aktiivisia jäseniä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomelan mielestä Brexit-äänestyksen aikaiset rajatut vaihtoehdot ja valheellinen kampanjointi estivät aidosti osallistavaa demokratiaa toteutumasta. Puolueettomalla medialla ja koulutuksella onkin hänen mielestään tärkeä rooli osallisuuden edistäjinä. “Sivistys on demokratian perusta. Mitä enemmän ihmiset tietävät asioista, sitä vähemmän heidän tarvitsee nojautua muiden mielipiteisiin ja toisinaan valheelliseen tietoon”, Suomela korosti.
Suomalainen demokratia ja puolueet ovat loistavia esimerkkejä maailmalle
Paneelin toinen osa keskittyi suomalaisten puolueiden rooliin demokratian ja rauhan tukemisessa. Suomen poliittisen järjestelmän inklusiivisuudesta ja moniäänisyydestä vallitsi yhteisymmärrys. Anders Adlercreutz käsitteli monen puhujan tärkeänä pitämää osallisuutta. Hän oli erityisen ylpeä siitä, kuinka Suomessa nuoren oppositiopuolueen naispoliitikon asia voi saada yhtä paljon painoarvoa kuin hallituksen ministerien ehdotukset. ”Suomessa oleellinen osa uskottavaa ja kestävää demokratiaa on, että meillä tavalliset jäsenet saavat aidosti vaikutusmahdollisuuksia ja ovat vallassa kiinni.”
Paneelin toisessa osassa Anders Adlercreutz, Sari Tanus, Hanna Sarkkinen ja Saara-Sofia Sirén keskittyivät suomalaisten puolueiden rooliin kotimaisen ja kansainvälisen demokratian tukijoina.
Samoilla linjoilla oli Hanna Sarkkinen, jonka mielestä ”toimivat – ja suomalaiset – puolueet ovat kansan liikkeitä eivätkä perustu yhteen karismaattiseen johtajaan. Se, että ne ovat monen ihmisten järjestöjä, pitää puoluejohdon kurissa ja varmistaa tavallisen jäsenen äänen kuulemisen.” Sarkkinen pitikin tärkeänä, että Suomesta puuttuu ”winner–takes–it-all” -järjestely, jossa vaalien voittaja dominoi kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Instituutioiden ja parlamentaarisen järjestelmän pluralismin takaaminen vaalituloksesta riippumatta on yksi niistä asioista, joista suomalaisten on annettava positiivista esimerkkiä kansainvälisesti.
Sari Tanus kehui Suomen ja suomalaisten puolueiden roolia kansainvälisenä esimerkkinä hyvän ja inklusiivisen demokratian edistämästä rauhasta. Suomessa demokratia ei ole vain sana tai vaalit, meille se on asenne ja tahtotila. Suomalainen sivistysvaltio on tehnyt töitä iskostaakseen demokraattisuuden jokaiseen kansalaiseen ja siksi demokraattiset prosessit toimivat Suomessa niin hyvin kenenkään jäämättä ulkopuolelle. ”Suomen parlamentti saa paljon kansainvälisiä vieraita, joita on voitu voimaannuttaa kertomalla, kuinka pitkälle Suomessa on inklusiivisessa demokratiassa päästy.”
Myös Saara-Sofia Sirén kertoi kansainvälisten poliitikkojen usein ihmettelevän suomalaisten puolueiden rauhallista yhteistyötä. ”Moni kohdemaiden isännistä on hämillään, että henkilöt eri puolueista – jopa hallituksesta ja oppositiosta – voivat matkustaa samassa seurueessa, tulevat toimeen keskenään ja voivat olla jopa ystäviä.” Sirénin mielestä Suomella on valtavat voimavarat demokratian tukemiseen puolueiden avulla ja hän nosti esiin Demon ainutlaatuisuutta globaalina toimijana, joka tuo kaikki eduskuntapuolueet yhteen.
Demon rooli inklusiivisen demokratian tukijana merkittävä
Kommenttipuheenvuorossaan Westminster Foundation for Democracyn (WFD) johtaja Chris Lane painotti inklusiivisuuden tukemisen jatkamista kaikissa maailman demokratioissa. Naisten neuvottelemien rauhansopimusten pitkäikäisyys toimii hänen mielestään oivana muistutuksena siitä, miksi kaikki yhteiskunnan jäsenet pitää ottaa mukaan poliittisiin prosesseihin. Lopuksi hän kiitteli Demoa ja koko Suomea hyvästä työstä demokratian saralla: ”Vaikka mikään maa ei voi väittää olevansa täysin inklusiivinen, on Suomi siitä muulle maailmalle aivan erinomainen esimerkki.”
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen julkaisi puheenvuorossaan Demon Political Parties and Peace Building -julkaisun. Nelisivuisessa julkaisussa käsitellään konfliktien ratkaisua demokraattisin keinoin ja Juvonen painottikin puolueiden roolia rauhan rakentamisessa.
Päätöspuheessa Demon hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) painotti toimivan monipuoluedemokratian merkitystä hauraissa konfliktinjälkeisissä maissa. Vaalit itsessään eivät riitä kestävän rauhan luomiseen, vaan kansalaiset kaikista yhteiskuntaryhmistä tarvitsevat aitoa mahdollisuutta esittää vaatimuksia ja pyyntöjä omista tarpeistaan. Toimiva hallituksen ja opposition yhteistyö on elintärkeää. ”Suomen olisi hyvä profiloitua voimakkaasti demokratian tukijana”, Räsänen muistutti.
Kansanedustaja Päivi Räsänen päätti seminaarin toiveeseen, että Suomi kasvattaa panostaan demokratian tukemisessa.
Varapuhemies Haataisen puheen voit lukea kokonaisuudessaan täältä. Demon työhön ja demokratiatukeen voit tutustua tarkemmin täällä.