Puolueita vaivaa jäsenkato ja äänestysaktiivisuus laskee, puhutaan demokratian kriisistä ja rikkimenneestä politiikasta. Mihin puolueita enää tarvitaan ja pitäisikö kehittää vaihtoehtoja vaaliuurnille? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Demon järjestämässä paneelikeskustelussa ”Demokratia tienhaarassa – onko puolueiden aika ohi?” SuomiAreenassa tiistaina 16.7.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäen luotsaamassa paneelikeskustelussa puolueiden ja demokratian haasteita pohtivat ministeri Krista Kiuru (sd.), puheenjohtajat Sari Essayah (kd.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Mari Holopainen (vihr.), puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.) ja varapuheenjohtaja Juho Eerola (ps.).  Sateisesta säästä huolimatta kysymykset puolueiden roolista, poliittisista innovaatioista ja uudenlaisista osallistumisen muodoista keräsivät runsaslukuisen yleisön Eetunaukion lavalle.

Sateisesta säästä huolimatta “Demokratia tienhaarassa: onko puolueiden aika ohi?” -keskustelu keräsi suuren joukon kiinnostuneita kuulijoita. Kuva: Paula Mitchell / Demo

Onko puolueiden aika ohi?

”Puolueet eivät ole enää ainoa tapa vaikuttaa, mutta positiivista on se, että ne kiinnostavat äänestäjiä entistä enemmän. Eli toivoakin meillä on!”, totesi keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen pohdittaessa syitä puolueiden jäsenmäärien laskuun. Pirkkalainen viittasi puheenvuorossaan juuri julkaistuun Suomalainen äänestäjä -tutkimukseen, jonka mukaan puolueet kiinnostavat äänestäjiä entistä enemmän ja merkitsevät enemmän äänestyspäätöstä tehdessä.

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Juho Eerolan mukaan yksi syy on yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kansalaisten halu kokeilla uutta ja vaihtoehtojen runsaslukuisuus vaikuttaa siihen, että puolueisiin ei sitouduta samalla tavalla kuin ennen.

“Puoluetoiminta kiinnostaa, mutta puolueita on hurjasti enemmän kuin ennen ja uusia puolueita syntyy koko ajan. Vaihtoehtoja siis on, mutta niihin ei sitouduta enää samalla tavalla ylisukupolvisesti kuin ennen”, hän totesi.

Keskustelijoiden mielestä oli selvää, että perinteinen puoluepolitiikka tuntuu vieraannuttavana äänestäjiä, ja tähän puolueiden tulisi löytää ratkaisu. Kokoomuksen kansanedustajan Saara-Sofia Sirénin mielestä Suomi elää murrosvaihetta, jossa toimintatapojen ja sisältöjen on muututtava ajan mukana.

”Nämä ovat teemoja, jotka pohdituttavat kaikissa puolueissa. Suomessa hyvä edustuksellinen demokratia ja monipuoluejärjestelmä, joka ei ole täydellinen mutta paras mahdollinen. Järjestelmämme nojaa puolueisiin, joten on mietittävä, miten puolueita vahvistetaan”, hän sanoi.

Anna-Maja Henriksson (r.), Li Andersson (vas.), Saara-Sofia Sirén (kok.) sekä Mari Holopainen (vihr.) pohtivat puolueiden roolia demokratian ytimessä. Kuva: Paula Mitchell / Demo

Vaihtoehtoja vaaliuurnille?

Keskustelussa pohdittiin poliittisia innovaatiota ja uusia tapoja osallistaa ihmisiä päätöksentekoon. Äänestämistä on perinteisesti pidetty tehokkaimpana vaikuttamistapana, mutta RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan vaalien lisäksi tarvitaan uusia muotoja, jotta kansalaiset kokevat, että he pystyvät vaikuttamaan myös vaalien välillä.

”Esimerkiksi kansalaisaloite on valtavan hieno esimerkki suoran vaikuttamisen mahdollisuudesta, niitä on tullut valtavasti. Toinen mahdollinen tapa tuoda ihmiset mukaan päätöksentekoon olisi ottaa käyttöön kansalaisraatijärjestelmä, jossa satunnaisotannalla valittua raatia kuultaisiin päätöksiä tehdessä”, hän pohti.

Myös vihreiden kansanedustajan Mari Holopaisen mielestä kansalaisaloite on erinomainen keino vaikuttaa, mutta sitäkin voisi kehittää edelleen alentamalla allekirjoitusikää. Hänen mukaansa äänestäminen on kuitenkin paras tapa vaikuttaa, joten kaikille tulisi taata siihen mahdollisuus.

”Myös äänestysikärajan alentamista voisi tutkia, sillä sen alentaminen mahdollistaisi sen, että nuoret pääsevät aidosti osallistumaan”, Holopainen sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson näkee puolueet ja uudet osallistumiskeinot toisiaan tukevina. Hänkin panostaisi nuorten osallistumisen helpottamiseen, sillä meillä on koko ajan kasvava joukko yhteiskunnallisesti valveutuneita kansalaisia, jotka eivät saa äänestää.

”Ilmastolakkonuoret kysyvät, että mitä pitäisi tehdä, kun ei saa äänestää? Nuorten aktiivisuus tulisi ottaa huomioon ja heidät täytyy ottaa mukaan poliittiseen keskusteluun”.

Erikoistutkija Jenni Karimäki johdatteli Juho Eerolan (ps.), Riikka Pirkkalaisen (kesk.), Krista Kiurun (sd.) ja Sari Essayahin (kd.) miettimään, miten poliittisia innovaatioita voisi hyödyntää. Kuva: Paula Mitchell / Demo

Näennäisdemokratiaa vai aitoa vaikuttamista?

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mielestä on hienoa, että vaikuttamisen keinoja ja keskustelualustoja on yhä enemmän. Teknologian kehitys ja esimerkiksi sosiaalinen media tarjoavat keinon ottaa kantaa nopeasti ja osallistua julkiseen keskusteluun. Hän kuitenkin muistuttaa, että uusien osallistumismuotojen lisääntyessä on vaarana luisua näennäisdemokratiaan.

”Jos vaikutusmahdollisuudet eivät ole todellisia keskustelu kuivuu kasaan ja johtaa näennäisdemokratiaan. Ei riitä, että kansalaisia kuullaan, vaan heidän mielipiteillään täytyy todella olla painoarvoa päätöksiä tehdessä”, hän painotti.

SDP:n kansanedustaja, ministeri Krista Kiuru totesi, että sosiaalisen median ja julkisen keskustelun muuttumisen myötä myös tapa puhua politiikasta ja politiikoista on muuttunut.

”Politiikasta ei puhuta miellyttävällä tavalla ja poliitikoista puhutaan kuin he olisivat rontteja. Mutta jos politiikkaa ja puolueita ei tarvittaisi, kuka yhteisiä päätöksiä tekisi?”, hän kysyi, ja jatkoi että ihmiset vaikuttavat hyvin aktiivisesti niin sosiaalisessa mediassa kuin kansanliikkeiden kautta, ja nykyään yhä enemmän myös kuluttamisen kautta.

” Nämä ovat hienoja esimerkkejä siitä, että kyllä suomalaiset haluavat vaikuttaa. Meidän puolueiden tehtävä on taata poliittisen järjestelmän uskottavuus taattava ja tuotava esiin, että täällä eivät puhu rontit vaan samanlaiset ihmiset, jotka pyrkivät vaikuttamaan”, ministeri Kiuru summasi.

Vaikka tunnin mittaisessa keskustelussa ei löydetty vastauksia kaikkiin puolueita ja politiikkaa kohtaaviin haasteisiin, oli selvää, kuinka työtä ongelmien ratkaisemiseksi tullaan tekemään: monipuolueyhteistyön ja keskustelun kautta.

Demo tekee työtä demokratian ja monipuolueyhteistyön tukemiseksi maailmalla ja kotimaassa. Lue lisää työstämme täällä.