Hyppää sisältöön

Etiopia – Nobelin siivittämänä kohti demokratiaa? 

Pöydän ääressä istuu kolme nuorta naista, joista yksi on pukeutunut hijabiin. He ovat etiopialaisen Ethiopian Citizens for Social Justice Partyn (ECSJP) puoluejohtoa. ECSJP on yksi niistä lukuisista etiopialaisista puolueista, jotka ovat yhtäkkiä saaneet vapauden toimia ja osallistua vaaleihin. Yli viidenkymmenen muun puolueen johdon kanssa nämä kolme naista osallistuvat lokakuun 17. päivä eduskuntapuolueiden demokratiajärjestö Demon järjestämään tasa-arvoseminaariin Addis Abebassa.  

Huiviin pukeutunut nainen puhuu innostuneesti omista suunnitelmistaan ja tasa-arvotyöstä. Ennen kuin nainen nousee pöydästä tarttuakseen mikrofoniin, hän kertoo haluavansa Etiopian pääministeriksi. Tulevaisuudenuskosta ja päättäväisyydestä ei ole puutetta. 

Etiopiassa on tällä hetkellä paljon toivoa ja optimismia. Abiy Ahmed sai alkusyksystä Nobelin rauhanpalkinnon ja siitä ollaan ymmärrettävästi todella ylpeitä. Pieniä henkilökulttiin viittaavia merkkejä on ilmassa. Abiyin kuvia ei voi katukuvassa välttää näkemästä.  

Toisaalta kuka minä olen sanomaan, mikä on kulttia ja mikä ei? Ehkä tämä on paikallisessa mittakaavassa normaalia maan johtajan kunnioittamista. Poliittiset käytännöt ja kulttuurit eivät ole universaaleja.  

Maassa vallitsevan optimismin taustalla ovat viime vuosien aikana tehdyt reformit, jotka toivottavasti huipentuvat ensi toukokuussa järjestettäviin vaaleihin. Puolueita on huomattava määrä, lähemmäs sata kappaletta, ja oppositioon kuuluminen ei enää ole asia, jota tehdään vainon uhalla. 

Kaupungissa tapahtuu muutakin. Kiinalaiset projektit täyttävät Addis Abeban katukuvan ja yksi pääkaupungin kaduista on uudelleen nimetty Ethiopia China Friendship Avenueksi. Monet kadut ja tiet on rakennettu kiinalaisella rahalla. Kiina maksoi myös Afrikan unionin päämajan rakennuskompleksin rakentamisen ja on vuokrannut Etiopiasta isoja maa-alueita vuosikymmeniksi kiinalaisten ruokaturvan turvaamiseksi. Kolonialismista toipuvaa Afrikkaa kolonisoidaan uudelleen. Siihen verrattuna suomalainen kehitysyhteystyö on hyvin pienimuotoista, mutta myös kestävää, sekä eettisesti että sosiaalisesti.  

Demon työ on pieni osa tätä kokonaisuutta. Tuemme paikallisesti Etiopian naisverkostoa ja sen kautta demokraattista prosessia. Työ on pienimuotoista, ja vaikka Etiopiassa tällä hetkellä tapahtuu paljon, tämän työn hedelmiä on vaikea hetkessä nähdä. Se on myös kehitysyhteistyötä parhaimmillaan – maan omia rakenteita ja kompetensseja vahvistavaa työtä. 

Seminaarin aikana käy selväksi, että vaalien toteutuminen ensi keväänä vaatii todella paljon työtä. Sekä puolueiden että vaaleja suorittavan koneiston järjestäytyminen on vasta alkutekijöissään. Hiljattain hyväksytty vaalilaki ja siinä määritelty vaalitapa tulee todennäköisesti myös tarkoittamaan sitä, että naisten osuus paikallisessa eduskunnassa pienenee. Kiertäessäni seminaaripöytiä minulle jää kuitenkin hyvä mieli. Nuoret naiset ja vanhat miehet keskustelevat kiivaasti. Ainakin minulle välittyy tunne siitä, että dialogi on todellista ja aitoa.  

Kiinalaisten rakentamat tiet näkyvät heti. Ne ovat konkreettisia lisiä Addis Abebalaisten arkeen. Demo rakentaa hiljaa niitä rakenteita, jotka toivottavasti auttavat etiopialaisia rakentamaan tulevaisuudessa näitä teitä yhä enenevässä määrin itse. 

Anders Adlercreutz
RKP
Kirjoittaja on kirkkonummelainen kansanedustaja ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

*Demo julkaisee sivuillaan säännöllisesti yhden jäsenpuolueensa edustajan kolumnin. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.

Jaa somessa:

Pysy ajan tasalla – tilaa uutiskirjeemme

Saat sähköpostiisi kootusti Demo Finlandin uusimmat uutiset kuusi kertaa vuodessa. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.