Euroopan unionilla on käytössään laaja keinovalikoima vaikuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen maailmalla. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa poliittinen dialogi, diplomatian keinot, siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja taloudellinen yhteistyö. Näiden lisäksi usein jää mainitsematta Euroopan unionin merkittävä rooli demokratian edistämisessä.

EU:n rahoittamien ohjelmien kautta kehitetään uskottavia, läpinäkyviä ja osallistavia vaaliprosesseja, demokraattisia instituutioita ja lainsäädäntöä, kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia ja ihmisoikeuksia.

EU:n tekemän ohjelmatyön kautta tuetaan pitkäjänteisesti kansallisia uudistuksia ja demokraattisten instituutioiden rakentamista, syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien voimaannuttamista ja rohkaistaan poliittiseen moninaisuuteen. Demokratian ytimessä on erilaisten aatteellisten virtauksien ja eri kansalaisryhmien osallistumisen mahdollistaminen yhteiseen päätöksentekoon tasa-arvoiselta pohjalta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion arvoja kunnioittaen.

Yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa on välillä perusteltua palata perimmäisten asioiden äärelle. Näin tapahtui vuoden 2019 lokakuussa, kun EU:n ulkoasiainneuvosto käsitteli ja hyväksyi päätelmät demokratiasta. Kymmenen vuotta sitten neuvosto hyväksyi päätelmät demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Oli aika päivittää yhteiset kannat.

Vaikka demokratia on monissa maissa vakaalla pohjalla, osassa maista autoritaariset pyrkimykset ovat voimistumassa. Demokratiaa koetellaan ja se kyseenalaistetaan. Tällaista kehitystä olemme nähneet myös perinteisissä läntisissä demokratioissa ja kotimaanosassamme Euroopassa.

EU:n neuvosto totesi haasteina olevan demokraattisten prosessien ja instituutioiden heikentyminen, heikentynyt luottamus instituutioihin ja päättäjiin, kansalaisyhteiskunnan demokraattisen toimintatilan kaventuminen, perusvapauksiin kohdistuvien rikkomusten lisääntyminen ja vaalien manipulointi disinformaatiolla.

Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan demokraattista kehitystä laajalla keinovalikoimalla, joka vastaa ajan haasteisiin. Pidän toimista tärkeimpinä maiden puoluejärjestelmän kehittämistä, riippumatonta tiedonvälitystä, kansalaiskasvatusta ja medialukutaitoa, EU:n ja Etyjin toteuttamaa vaalitarkkailua ja globaaleja kumppanuuksia demokratian tukemiseksi.

Euroopan unionilla on nyt näytön paikka laittaa sanat teoiksi. Suuri mahdollisuus demokratian kehittämiselle ovat juuri globaalit kumppanuudet, joista EU-komissiossa vastaa Suomen komissaari Jutta Urpilainen. Suomalainen kokemuspohja monipuoluejärjestelmästä ja yhteistyön rakentamisesta tarjoaa hyvän pohjan työlle demokratian vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.

Institutionaalisten ja valtiollisten demokratiatoimijoiden lisäksi tarvitaan käytännön kokemusta ja näkemystä puoluejärjestelmän kehittämisestä. Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestönä Demolla on tärkeä rooli demokratiahankkeiden edistämisessä valituissa kohdemaissa. Puoluerajat ylittävä rakentava yhteistyö tarjoaa esimerkin siitä, kuinka vahvistaa kansalaisten tasa-arvoisia vaikutusmahdollisuuksia oman maansa tulevaisuuden rakentamiseen.

Jouni Ovaska
Keskusta
Kirjoittaja on tamperelainen kansanedustaja, joka toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa.

*Demo julkaisee sivuillaan säännöllisesti yhden jäsenpuolueensa edustajan kolumnin. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.