Sosiaalinen media eli some on saavuttanut lähes korvaamattoman aseman monien ihmisten elämässä. Somen merkittävä vaikutusvalta ulottuu yksittäisten ihmisten lisäksi myös laajemmin koko yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin. Tätä kautta myös demokratia on alttiina somen vaikutuksille. Millaisin eri keinoin some vaikuttaa demokratiaan ja millaisia seurauksia somen ja demokratian yhteiselosta voi syntyä?
Ensiksi hyvät uutiset: Kehittynyt tekniikka, some mukaan lukien, mahdollistaa demokratian edistämisen tehokkaasti. Kuten Simo Elo kirjoittaa kolumnissaan, tekniikan kehitys voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi suoran demokratian aktiivisempaan käyttämiseen. Virallisempien vaikuttamiskeinojen, kuten kansalaisaloitteen lisäksi ihmisten on mahdollista käsitellä itselleen tärkeitä asioita myös somessa. Some mahdollistaa esimerkiksi sen, että samoin ajattelevat ihmiset voivat löytää toisensa helpommin. Maailmanlaajuisten yhteisöjen ja kampanjoiden perustaminen ei ole ikinä ollut näin vaivatonta. Some tarjoaa matalan kynnyksen osallistumisväylän, sillä puhelimella kuka tahansa voi saada äänensä kuuluviin. Somen kautta ihmiset voivat myös saada suoremman yhteyden päättäjiin.
Valitettavasti some voi vaikuttaa demokratian toteutumiseen myös negatiivisesti, sillä se on hedelmällinen alusta esimerkiksi valeuutisten ja vihapuheen hallitsemattomalle levittämiselle. Somealustat keräävät myös jatkuvasti tietoa käyttäjiensä klikkauksista, tykkäyksistä, kommenteista ja julkaisuista. Näiden tietojen perusteella alustojen luomat algoritmit luokittelevat ihmisiä eri ryhmiin ja alkavat kohdentaa heille tietynlaista sisältöä, kuten mainoksia, uutisia ja muiden käyttäjien julkaisuja. Juuri näin kävi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016.
Monien algoritmien ongelmana pidetään juuri sitä, että ne kohdentavat käyttäjille heidän ennakkokäsityksiään tukevia sisältöjä, eivätkä välttämättä tarjoa uudenlaisia näkökulmia, jotka haastaisivat käyttäjiä käymään kriittistä keskustelua keskenään. Riskinä on yhteiskunnan vahvempi polarisoituminen, joka voi johtaa pahimmillaan eri ryhmien välisen keskusteluyhteyden katoamiseen.
Miten demokratialle ominainen vuoropuhelu voi toteutua yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat ryhmittyneet omiin blokkeihinsa?
Suuret mediajätit on laitettu puun ja kuoren väliin, sillä niiden käyttämiä algoritmeja ja alustojen valvonnan puutetta pidetään merkittävimpinä syntipukkeina. Vaikka somealustojen valvonnan lisääminen ei itsessään tule poistamaan esimerkiksi vihapuheen ja polarisoitumisen ongelmaa, tulisi mediajättien lisätä oman toimintansa läpinäkyvyyttä ja tarjota selkeämpää tietoa käyttämiensä algoritmien luonteesta.
Yhtenä mahdollisuutena on nähty myös valtion kontrollin kasvattamista. Monet esimerkit maailmalta tuovat kuitenkin esille sen, miten suuria poliittiseen sensuuriin liittyviä riskejä valtion kontrolloimaan someen voi liittyä. Tämän lisäksi yksittäisen valtion toimilla tuskin saataisiin kontrolloitua somealustoja, jotka jo itsessään toimivat maailmanlaajuisesti ja perustavat toimintansa ylirajaisuuteen.
Mediajättien läpinäkyvyyden lisäämisen ohella ratkaisu voisi löytyä koulutuksesta ja innovaatioista. Sekä aikuiset että lapset tarvitsevat työkaluja, joiden avulla navigoida somessa internetin aikakaudella. Suomessa medialukutaito nähdään yleisenä kansalaistaitona, johon liittyy myös kyky arvioida tietoa kriittisesti. Mediakasvatus onkin huomioitu laajasti perusopetuksen opetussuunnitelmassa jo alakoulun luokka-asteilla, mutta kuten tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, on etenkin vanhempien sukupolvien medialukutaidossa huomattavasti parantamisen varaa.
Tämän lisäksi uusien innovaatioiden avulla voidaan samalla edistää demokratialle ominaista vuoropuhelua, ja pyrkiä estämään liiallista polarisoitumista. Yhtenä esimerkkinä ovat puhelimeen ladattavat sovellukset, jotka lähettävät käyttäjälle muistutuksia, jos he ovat viettäneet liian kauan ruutuaikaa omassa somekuplassaan.
Kokonaisvaltaisen ja laajasti hyväksytyn ratkaisun saavuttaminen on haastavaa, koska somen vaikutusvalta yltää jokaiseen maailman kolkkaan ja sillä on vaikutusta lukuisiin eri tahoihin, joilla jokaisella on omat agendansa. Oli ratkaisu mikä tahansa, sen saavuttamiseksi tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Mielestäni niin valtioiden, mediajättien, kansalaisjärjestöjen kuin kansalaistenkin tulisi toimia aktiivisesti yhdessä, sillä yksikään taho ei voi ratkaista tätä ongelmaa yksin.
Pinja Front
Kirjoittaja toimi Demon ohjelma-assistenttina 1.9.-31.12.2018
Artikkelissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.