Tunisiassa syksy tuo tänä vuonna demokratian kehittymisen kannalta merkittäviä käänteitä: järjestyksessä toiset arabikevään jälkeiset parlamenttivaalit pidetään lokakuussa ja presidentinvaalien ensimmäinen kierros oli jo menneenä viikonloppuna. Presidentinvaalit aikaistuivat, kun iäkäs presidentti Beji Caid Essebsi menehtyi heinäkuussa ja perustuslaki ei sallinut valtatyhjiön pitkittämistä alkuperäiseen vaalipäivään saakka marraskuulle.

Sunnuntain vaaleissa oli ehdolla 26 presidentiksi mielivää ehdokasta, ja ehdokkaiden lukumäärä kertoo jotain Tunisian pirstaloituneesta poliittisesta kentästä. Täysin yksiselitteistä ennakkosuosikkia vaaleissa ei ole ollut, ja toiselle kierrokselle edenneet ehdokkaat saivat molemmat alle 20% äänistä. Eniten ääniä, noin 18% keräsi itsenäisen listan ehdokas Kais Saied, perustuslakiprosesseihin perehtynyt, puolueisiin kuulumaton professori, joka on kampanjoinut vahvasti. Saiedin suosio oli monille yllätys, ja kenties tulosta vahvasta nykyisen poliittisen järjestelmän kritisoinnista. Hänen tarkemmasta poliittisesta ohjelmastaan ei ole kattavasti tietoa.

Vielä ennen vaalipäivää mielipidemittausten kärjessä ollut mediamoguli Nabil Karoui, selvisi tänään vahvistettujen tulosten perusteella myös toiselle kierrokselle. Hiljattain uuden puolueen perustanut Karoui on kampanjoinut televisiokanavallaan ja korostanut erityisesti köyhien ihmisten asemaa ja tuonut esiin Tunisian sisäosien köyhyyttä ja työttömyyttä. Karouin ehdokkuutta yritettiin estää kesällä tuomalla parlamenttiin vaalilain täydennysesitys, jonka mukaan hyväntekeväisyyslahjoituksilla kampanjointi ei olisi sallittua. Lakia ei edesmennyt presidentti ehtinyt kuitenkaan vahvistamaan. Karoui pidätettiin elokuun lopulla epäiltynä rahanpesusta, ja hän on edelleen vangittuna, mutta ei kuitenkaan estynyt jatkamasta ehdokkaana. Vangitseminen onkin tuntunut vain lisäävän hänen suosiotaan.

Saied ja Karoui ovat molemmat poliittisella sektorilla melko uusia, vaikka Karoui olikin hallituspuolue Nidaa Tounesin perustajajäseniä aiemmin. Näissä vaaleissa tunisialaiset äänestivät heidät ohi istuvan pääministerin Youssef Chahedin, joka on viimeisen vuoden aikana saanut aiemman päähallituspuolueensa Nidaa Tounesin hajoamaan kahtia riitaannuttuaan itse edesmenneen presidentti Essebsin kanssa ja perustettuaan itse uuden Tanya Tounes puolueen. Myös suurimman puolueen Ennahdan perustajiin kuuluva ehdokas, nykyinen parlamentin puhemies Abdelfattah Mourou jäi kauas taakse. Tunisialaiset tuntuivat näissä vaaleissa siis äänestävän nykyisiä valtaapitäviä vastaan.

Arabikevään jälkeen Tunisian uutta perustuslakia laadittiin pitkään ja vuonna 2014 hyväksytty laki vähensi presidentin valtaoikeuksia, mutta toimeenpanovalta on edelleen jaettu presidentin ja pääministerin hallituksen kesken. Nyt valittavalla presidentillä on mm ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sananvaltaa ja presidentin ja hallituksen tulee pystyä toimimaan yhdessä. Puoluekenttä on melko hajanainen ja hallituksia on ollut vuodesta 2012 alkaen jopa yhdeksän.

Useita tunisialaisia ajatus vahvemmasta vallasta tuntuu joidenkin analyytikoiden mukaan jälleen kiinnostavan.  Vuoden 2018 Afrobarometri- mielipidemittauksen tulokset ovat tässä valossa huolestuttavia: vain 46% tunisialaisista piti demokratiaa parhaimpana yhteiskuntajärjestelmänä.

Syksyn vaalit ovat siis koetinkivi demokraattiselle osallistumiselle, sillä tunisialaisia ei ole ollut helppo saada uurnille. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti oli 45%, mikä oli kevään 2018 kuntavaaleissa äänestysprosenttia enemmän.

Seuraavaksi odotetaan toisen kierroksen ajankohtaa. Vaalikomission on määrä pian julkistaa, onko toinen kierros ennen vai jälkeen lokakuun parlamenttivaalien. Sillä on merkitystä varmasti äänestysinnokkuuteen ja siihen, miten puolueet kampanjoivat jatkossa. Ja toki siihen, miltä Tunisian vallanjako lopulta näyttää.

Parlamenttivaaleissa lokakuussa tulee olemaan ehdolla useita kymmeniä Demon tukeman Tunisian politiikkakoulun alumneja. Vaikka poliittisen järjestelmän uskottavuus on kansalaisten silmissä aika ajoin horjunut ja puolueet olleet hajanaisia, on toiveita, että monipuolueyhteistyöhön tottunut ja koulutettu uusi sukupolvi voisi toimintatapoja pitkällä tähtäimellä muuttaa. Yhteistyön kulttuurin lisäksi myös inklusiivisuudesta olisi pidettävä huolta. Tunisiassa on naisten osallistuminen politiikkaan saatu esityksellisellä lainsäädännöllä hyvään nousuun kuntatasolla, hyvänä esimerkkinä myös Tunisin vuonna 2018 valittu pormestari Suad Abderrahim, hänkin Tunisian politiikkakoulun alumneja.

Sunnuntain vaalipäivä sujui teknisesti ilmeisen hyvin. Vaalitarkkailijoiden raportteja ei vielä ole saatavilla, mutta vaalikomission lehdistötilaisuudessa äänestyspaikkojen sulkeuduttua, ei väärinkäytöksistä tai häiriöistä juuri puhuttu. Vaalien onnistuminen on demokratian ja demokraattisten toimintatapojen ja osallistumisen kannalta elinehto – eikä vähiten siksi, että Tunisia voisi toimia jatkossakin esimerkkinä monille muille Pohjois-Afrikan maille.

Lisää Tunisian politiikan syksystä mm. Ulkopolitiikka-lehdessä. Lue lisää Demon tekemästä työstä Tunisiassa täältä.

Jonna Haapanen

Kirjoittaja on Demon ohjelmajohtaja.