Tansaniassa on käynnistetty prosessi nykyisen siirtomaa-aikaisen perustuslain uudistamiseksi. Uuden perustuslain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2014 kansanäänestyksen siivittämänä. Tämä uudistus tulee olemaan erityisen tärkeä naisten kannalta.
Huhtikuussa Tansanian naisten yhteistyöfoorumi järjesti maan parlamentissa kaikkien eduskuntapuolueiden naisten yhteisen seminaarin. Demon tuella ja parlamentin naisverkoston yhteistyöllä järjestetyn tilaisuuden tavoitteena oli mahdollistaa naiskansanedustajien välinen vuoropuhelu ja yhteistyö valmisteilla olevaan perustuslakiin vaikuttamiseksi.
Seminaarin avauspuheenvuorossa tasa-arvoasioista ja yhteisökehityksestä vastaava ministeri Sophia Simba kannusti naiskansanedustajia nostamaan äänensä kuuluviin uuden perustuslain muodostamisprosessissa. Ennen kaikkea, uusi perustuslaki on mahdollisuus korjata naisten oikeuksia loukkaavat lait. Esimerkiksi nykyinen peruslaki antaa tärkeän aseman paikallisen tason eri heimojen ja ryhmien perinteisiin pohjautuville paikallislaille. Tämänkaltainen tapaoikeus on usein sortava naisia kohtaan.
“Käyttäkäämme tämä tilaisuus huolellisesti. Tämä kokous on perusta, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää perustuslakimuutokset. Meidän tulee tarkastella prosessia sukupuolinäkökulmasta ja nostaa tasa-arvokysymykset keskustelun ytimeen”, sanoi Simba.
Vaalijärjestelmä kynnyskysymys naisten poliittiselle osallistumiselle
Yksi keskeisistä kysymyksistä perustuslakiprosessissa on tasa-arvon toteutuminen poliittisessa päätöksenteossa. Tansanian nykyisessä parlamentissa on 357 kansanedustajaa, joista 128 on naisia. Kuitenkin vain 21 näistä on valittu vaalien kautta. Valta-osa saa parlamenttipaikkansa asetetun kiintiön avulla, jonka mukaan vähintään kolmannes edustajista tulee olla naisia.
Kiintiöpolitiikka on onnistuneesti vahvistanut naisten edustusta parlamentissa, mutta sen tulokset eivät ole kiistattomat. Osa naiskansanedustajista nähdään tulleen valituiksi vain miesten mandaatilla. Näiden naisten katsotaan ajavan ensisijaisesti puolueen etua eikä edistävän naisten oikeuksia tai demokratiaan kiinteästi kuuluvaa tasa-arvoa.
Mutta miten vaaleilla valittujen naisten määrä voitaisiin lisätä?
Tansanian nykyinen vaalijärjestelmä on tässä akilleen kantapää. Kansanedustajat valitaan enemmistövaaleilla yhden hengen vaalipiireistä, mikä on erityisen haastava vaalitapa naisille. Tansanian naisjärjestöjen yhteistyöfoorumin puheenjohtaja, veteraanipoliitikko Anna Abdallah kritisoi vaalijärjestelmää kärkevästi. Abdallah näkee nykyisen vaaliprosessin lisäävän korruptiota ja heikentävän naisten mahdollisuuksia tulla valituksi. “Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys naisten poliittisen osallistumisen kannalta. On korkea aika nostaa vaalijärjestelmämme uudelleen arvioitavaksi ja esittää vaihtoehtoja sen uudistamiseksi,” Abdallah vetosi kollegoihinsa.
Vertaistuki yli kansallisten rajojen tärkeä voimavara
Seminaariin osallistui myös Suomen poliittisten naisjärjestöjen edustajista koostuva delegaatio, jota johti Demon puheenjohtaja, Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiainen. Näin seminaari antoi mahdollisuuden jakaa kokemuksia naisten oikeuksien haasteista ja mahdollisuuksista myös yli kansallisten rajojen.
Alustuksissa suomalaiset vieraat avasivat näkökulmia Suomen lainsäädännön tilanteesta ja haasteista sukupuolinäkökulmasta. Kokemuksia jaettiin myös siitä, kuinka poliittiset naisjärjestöt ovat onnistuneesti saaneet aikaiseksi tärkeitä lakimuutoksia esimerkiksi päivähoidon takaamiseksi.
Vaikka Tansanian ja Suomen yhteiskunnat eroavat toisistaan lukemattomin tavoin, löytyy myös yhteistä kosketuspintaa. Keskusteluissa tuli selväksi, että esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on hyvin vaikea ja ajankohtainen teema molemmissa maissa. Tansaniassa naisiin kohdistuva väkivalta on vielä jokseenkin tabu, joten aiheesta kirvonnut keskustelua koettiin merkittäväksi. Vertailevan kokemustenvaihdon nähtiinkin tuovan uusia näkökulmia omaan poliittiseen toimintaan.
“Naiset ympäri maailmaa kohtaavat hyvin samankaltaisia haasteita. Onkin ensisijaisen tärkeää, että rakennamme yhteistyön ja vertaistuen verkostoja toistemme tukemiseksi”, kiteytti Eila Tiainen päätöspuheenvuorossaan.